Kotona ollaan!

Aucklandin lentoa saatiin sitten odottaa 7 tuntia, mutta aamukuudelta lähdettiin kohti Kiinaa. Seuraava yö vietettiin ylimääräistä lomaa Shanghain lentokenttähotellissa - oli muuten eksoottiset aamiaiset - vieläkin mietimme mitä lienee tullut syötyä...Kananvarpaat olivat sentään tunnistettavia...

 Aucklandin lentokentällä jokainen etsi sopivan kolon, missä nuokkua loppuyön

Shanghaissa päästiin sentään sänkymajoitukseen!

 

Pääsimme kotiin 15.1 illalla ja seuraavana aamuna sitten töihin ja kouluun. Aikaero on pitänyt meidät illantorkkuina ja erittäin aamuvirkkuina. Siiri ja Petteri ovat parina aamuna nousseet kolmen aikaan yöllä vaatimaan aamiaista. Täällä onkin ihan rapsakat pakkaset ja luistimet piti kaivaa kiireesti esiin - Siirillä oli heti ensimmäisenä koulupäivänä luistelua. Nyt kun vielä tulisi sen verran lunta, että saisi hiihtoladut kuntoon!

Tässä vielä jokaisen kommentit reissusta:
Kuten kaikki te lukijat, jotka olette vierailleet huikeat 1100 kertaa blogissamme, olette varmasti huomanneet, että matka oli täydellinen elämys! Minun, (Ilari):n mielestä matkan paras kohta oli ensimmäisellä viikolla Paihiassa, kun kävimme katsomassa delfiinejä ja purjehtimassa. Siinä vasta loma-aktiviteettini minun makuuni.
On tämä hieman haikeaa herätä aamulla omasta pedistä, kuin Uusi-Seelantilaisesta pedistä. Siellä lämpötila +20C, täällä -18C... Mahtava matka!

Kapteeni Ilari ruorissa!

Myös minusta Paihiassa oli hauskinta. Lämpimät vedet, hienoja hiekkarantoja ja hyvää ruokaa. Mikä olisi sen ihanampaa... Voisin tulla toistekin.  T.Petteri

Petteri Russelin rantavesissä

 

Otan ihan pikkuisen välipalaa...

 

Siiristä reissussa oli hauskaa ilotulitus uudenvuoden yönä ja vaellus Abel Tasmanin rannoilla, koska siellä oli mukavaa leikkiseuraa. Siirin mielestä matkustaminenkaan ei tuntunut kovin pitkältä ja lentäminen oli oikeastaan aika hauskaa. Rauskut, delfiinit, pingviinit ja Paihiassa nähdyt vasarahait jäivät myös Siirin mieleen.

Siirin vaikuttavat simpukkakokoelmat

 

Kyllä me delfiinejäkin nähtiin!

 

Uudet ystävykset odottelemassa ilotulitusta

 

Antille  (eli mulle joka en ole kirjoitellut tänne ennen) jäi eniten mieleen Abel Tasmanilla kävelyosuus , joka kulki vuorovesialueen yli. Kuljimme siis nousuveden aikaan... ja homma  näytti jo hetken uimaanlähdöltä. Kamera/puhelin nousivat reisitaskusta lopulta repun yläosaan. Ilotulitus oli oikeasti aika mahtava ekstra uutena vuotena.

Tässä vaiheessa kahlaaminen oli vielä helppoa...

 

 Dunedin eli daniidin paikalliskielellä tuntui aika mielenkiintoselta, paikallinen panimo ja historiallinen rautatieosuus jäivät kokematta. Dunedinissa oli historia enemmän läsnä rakennusten osalta.

Siirrän tämän vain vähän vasemmalle!

 

Jyrkän kadun päällä henkäistiin hetki

 

 Aika kaupallisessa Queenstownissa helmenä oli eläinpuisto, jonka etukäteen ounastelin olevan pettymys. Sieltä kuitenkin vihdoin löytyi kiwi-lintu, ja kea-papukaija, ja lisäksi Tuatara-lisko, jonka oletetaan elävän 300-400 vuotiaaksi. Puisto vakuutti osaamisestaan ja omistautuneisuudestaan näiden lajien säilyttämiselle. Show oli lisäksi aika kiva.

Kipallekin mieleenpainuvinta oli kolmen päivän vaellus Abel Tasmanin alueella. Pidin myös Otagon niemimaasta ja Royal albatrossit ja pingviinit tekivät minuun suuren vaikutuksen. Toivottavasti Uusi Seelanti tajuaa suojella näitä lintujaan, vähän surulliselta välillä tuntui metsien hävittäminen. Kunnollista metsää ei enää ole kovin paljon jäljellä. Garrickin luontoluennot jäivät tehokkaasti päähäni...

Lampaita ja lehmiä riitti molemmilla saarilla

Tänne mahutaan!

 

Turistille tämä maa on aivan täydellinen, voin lämpimästi suositella kaikille! Näkemistä ja tekemistä riittää niin paljon, että voisimme helposti tehdä toisen kuukauden kiertueen uusia kohteita kierrellen.

Rouva ja innostunut teini kusiaispesän korvikkeeseen nojailemassa - kukin tyylillään...

 

Opastetut retket ovat yleensä hyvin järjestettyjä ja joka kylässä olevat i-site-opastuskeskukset tekevät kaiken varaamisen helpoksi. Liikkuminen on turvallista (paitsi vasemmanpuoleinen liikenne teki kyllä välillä pelkääjän paikalla olon jännittäväksi. Meillä sattui pari läheltäpiti tilannetta ja kuskia muistutettiin koko ajan keep left!), hintataso on  Suomen luokkaa tai vähän edullisempi ja ihmiset erittäin avuliaita ja mukavia. Englanninääntämisen erilainen aksentti tuottaa välillä ymmärtämisvaikeuksia, mutta me pärjäsimme melko hyvin, mitä nyt Kentucky fried chickenin ostokset olivat melkoinen arvoitus kunnes avasimme ruokapussit kämpillä...

Matkabudjettia en ole vielä tarkistanut: lennot maksoivat kaikkiaan (yksi sisäinen lento + Suomi -NZ-Suomi) 5800, auton vuokra noin 2000 euroa, majoitukset karkeasti arvioituna koko ajalta noin 3000? ja siihen päälle sitten kaikki syömiset, sisäänpääsyt, vaellukset ja tietysti tuliaiset. Rahaa siis meni, mutta sehän tiedettiin jo lähtiessä.

Ajankohta oli ruuhkaisinta kesää ja majoitusten varaaminen on tehtävä näin isolle porukalle ajoissa.  Jos mukana ei ole kouluikäisiä lapsia, niin silloin kannattaisi varmaan lähteä reissuun tammikuun lopulla, sillä tällöin paikalliset ovat jo kesälomansa pitäneet ja lomaruuhka on hellittänyt - ehkä hinnatkin ovat hieman edullisemmat.

Kiitokset teille kaikille lukijoille, jotka olette seuranneet unelmamatkaamme tämän blogin välityksellä. Erityiskiitokset vielä kommentaattoreille, joilta saimme kuulumisia kotoa! NZ vaikenee, ainakin siksi aikaa kun säästämme rahat seuraavaa reissua varten...